torstai 31. maaliskuuta 2016

Pyhien jälkeen työmaalle


Yksi Unkarin pääsiäisperinteistä on “vízbevető hétfő” eli pääsiäismaanantain veteenheitto. Tämän perinteen mukaisesti nuoret naiset on aikanaan kannettu joen rantaan ja heitetty veteen. Sittemmin tapa muuttui niin, että naiset otettiin kiinni ja heidän päälleen heitettiin sangosta kaivovettä. Nykyisin on jo päästy inhimillisempään tapaan ja naisten päälle suihkutetaan parfyymia pullosta. Vaikka tyttöjen kastelu on ollut melkoinen koettelemus ja vaatinut useita vaatteiden vaihtoja päivän mittaan, tytöt myös kilpailivat siitä, montako kertaa joutuivat vaihtamaan asua päivän mittaan. Alun perin kyse onkin ollut hienovaraisista kosintamenoista naimattomien tyttöjen kanssa, mutta nykyään on lupa suihkutella myös aikuisia ja avioliitossa olevia naisia, esimerkiksi työkavereita tai muita ystäviä. Ennen vanhaan suihkuttelijan palkka oli maalattu pääsiäsmuna, sittemmin ryyppy, ruokaa tai rahaa.


Toinen pääsiäispäivä toikin talonmiehen kylään perinteiselle "suihkutukselle". Siskoni sai niskaansa suihkauksen parfyymipullosta ja talonmies tietysti palkaksi lasillisen Palinkaa eli paikallista "kirkastettua". Olimme edellisenä iltana miettineet, että pitäisikö meidän ostaa talonmiehille uusi ruohonleikkuri, koska talollemme on nyt saatu kasvamaan nurmikko melko isolle alueelle. Talonmies on tähän asti käyttänyt omaa ruohonleikkuriaan meidänkin pihallamme. Nyt selvisi, että ruohonleikkuri on mennyt rikki ja talonmies sai valita läheisen myymälän kuvastosta itselleen uuden, jonka käymme hänelle pian ostamassa.


Ajelimme maanantaina taloltamme muutaman kilometrin päähän Tisza-joen rantaan katsomaan vesitilannetta. Joki oli kevättulvan aikaan noussut ajotielle, joka oli vielä mutainen, mutta nyt vesi oli jo siististi uomassaan. Ajoimme sen jälkeen Pustan "pääkaupungin" eli Hortobágyn ohi tutulle lintutornille. Ihmisiä oli paljon liikkeellä pääsiäispyhien vuoksi ja torneillakin oli hieman ruuhkaa. Vaikka Pusta on kesällä kuiva aro, niin tällä hetkellä vesi seisoi pelloilla joka puolella. Talvi on täällä ollut todella sateinen. Teimme kotiin palatessa vielä kierroksen ja palasimme talolle toista tietä. Haikaroita näkyi paljon pesissään sähköpylväiden päissä. Kevät etenee myös puutarhassa joka päivä. Puu toisensa jälkeen puhkaisee silmunsa ja uusia kukkia ilmestyy näkyviin kaiken aikaa.


Tiistaina pääsimme viimein alkuun navetan katon kanssa. Sen jälkeen olemme saaneet puretuksi osan katosta mittojen ottamista varten ja koko navetan etuosan puurakenteet. Autotallin katosta piti irrottaa reunimmaiset kattopellit ja keikkuessani katon reunalla piti välillä laittaa silmät kiinni, koska kärsin pahasta korkean paikan kammosta. Nyt meillä on kuitenkin lista tarvittavasta puutavarasta ja mitat kattopeltejä varten ja käymme ne tänään tilaamassa. Seuraavaksi navetan katto pitää purkaa kokonaan, samoin tukirakenteet. Joudun myös purkamaan tiiliä navetan sivuseinien yläosasta, koska uudet kattotuolit asennetaan autotallin katon tason mukaisesti parikymmentä senttiä alemmaksi navetan nykyisistä seinistä. Puuhaa siis riittää tuleviksi päiviksi.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti