tiistai 26. helmikuuta 2013

Moderni vai museo?

Lentoliput on varattu huhtikuun alkupäiville. Lennämme Unkariin 3.4. ja palaamme 13.4. Työasioista johtuen emme pääse lähtemään ennen Pääsiäistä, ja pyhinä lentohinnat ovat melko korkeat. Toisaalta pyhien aikaan siellä on vaikea tehdä ostoksia, ja tarvitsemme heti kaikenlaista tavaraa alkuun päästäksemme. Unkarissa Pääsiäinen on iso juhla, joten talon myyjäperhekin ehkä arvostaa sitä, että annamme heidän viettää juhlapyhänsa rauhassa, ennen kuin ryhdymme talon valtaukseen.

Luin jutun Unkarin kansanperinteestä Pääsiäisen aikoihin, jossa kerrottiin, että Pääsiäismaanantaina miehet ja pojat kiertävät sukulaisten ja tuttujen talot ja kastelevat naisia vedellä, tai nykyään enemmänkin hajuvedellä. "Palkaksi" miehet saavat alkoholia, pojat maalattuja munia, suklaamunia ja rahaa. Miehet yleensä nauttivat suuresti runsaasta alkoholimäärästä, eli maanantai-iltapäivänä harvoin löytyy selvin päin olevia miehiä. (Sisko huokasi helpotuksesta, että lennämme vasta pyhien jälkeen.) Sukulaisia meiltä ei siellä löydy, mutta tuttuja saisi varmasti helpostikin, ainakin tuollaisessa ilmapiirissä.

Olemme löytäneet kontaktiemme kautta aivan upean tulkin seuraavalle matkallemme. Meitä onnisti todella paljon, kun lähistöltä löytyi eläkkeella oleva rouva, joka on hyvin halukas auttamaan meitä tulevan matkamme paperisodassa kaikkien sopimuspapereiden kanssa. Myös hänen miehensä on lupautunut auttamaan meitä ostoksilla rautakaupoissa ja muuallakin hankkiessamme tavaraa remonttia varten.

Parasta tulkissamme on se, että rouva puhuu erinomaista suomenkieltä! Hän on asunut ja työskennellyt aikaisemmin Suomessa ja harrastaa edelleen suomen kieltä. Hän kertoi myös vierailevansa täällä usein, eli kielitaito ei pääse ruostumaan. Hän kiinnostui miehensä kanssa taloprojektistamme ja aikoo vierailla etukäteen pikku kylässämme ja ottaa selvää asioista. Meillä on päällimmäisenä mielessä huoli löytää kylästä luotettava ihminen, joka voi katsoa talomme perään, poissa ollessamme. Taloa on myös pidettävä yllä, ruoho pihalla leikattava ja ehkä istutuksiakin hoidettava. Rouva kertoi koettavansa kysellä paikan päällä sopivaa henkilöä jo ennen saapumistamme.

Kun saavumme Unkariin, asetumme heti taloksi. Seuraavana päivänä olemme varanneet tulkin matkaamme, kun koetamme saada kaikki tarvittavat sopimukset allekirjoitettua. Saa nähdä riittääkö aika hoitaa kaikki kuntoon yhden päivän aikana, mutta tulkkimme on lupautunut auttamaan muinakin päivinä. Erityisesti ostosmatkoillamme tulee tarpeeseen hänen miehensä, sitten kun olemme saaneet talon tarkastettua ja remonttisuunnitelmat lopullisesti valmiiksi.


Suunnitelmissammme on tämän matkan aikana remontoida keittiö. Vaikka olemme miettineet, piirtäneet ja laskeneet, totuus paljastuu vasta kun pääsemme tutkimaan paikkoja tarkemmin, mittanauhan kanssa. Vaikka meillä on valmiina tarkka suunnitelma keittiön remontoimisesta, sen toimivuus pitää varmistaa paikan päällä. Sitten olemmekin jo valmiita hankkimaan lattiamateriaalia, puutavaraa, lautaa ja paneelia. Keittiökaapistoja tutkimme vielä paikallisissa myymälöissä, mutta alustava suunnitelma niistäkin on tehty.

Työkaluista ja muista tarvikkeista meillä on valmiina pitkä lista. Lankomies on tehnyt tutkimusta eri kauppojen valikoimista ja hinnoista, mutta se onkin hänen alaansa. Sisareni kanssa koetamme siinä suhteessa vain hieman hillitä ostosmaniaa. Unkarin hinnat voivat sekoittaa järkevänkin ihmisen pään. Tosin sieltä löytyy myös tavaraa kalliimmalla hinnalla kuin Suomesta, joten muutamia tavaroita viemme mukanamme, koska matkalaukuissa on hyvää tilaa niille.

Meillä on pari päivää aikaa hoitaa hankintoja remonttia varten, ja sen jälkeen saamme Suomesta remonttiapua. Sisareni pojat ilmoittautuivat oitis mukaan projektiin, kun kuulivat mahdollisuudesta osallistua talkoisiin. Meitä on siis viisi henkeä viikon ajan remontoimassa keittiötä. Kaiken todennäköisyyden mukaan saamme kaiken valmiiksi. Tosin aikataulupaineita ei ole, koska siellä se keittiö meitä odottaa seuraavallakin matkallamme, jos jotakin jää kesken.



Muihin huoneisiin keskitymme vasta myöhemmin. Alustavasti on kuitenkin jo mietitty remontointitarvetta näihinkin huoneisiin. Seinät ja katto ovat niissä kohtuullisessa kunnossa, joten katse kääntyy lattiaan. Kolmessa huoneessa on kalanruotokuvioinen parketti, jonka haluamme säilyttää. Vasta paikan päällä pääsemme arvioimaan, onko hiominen mahdollista. Parketti lienee alkuperäinen, mahdollisesti 50 vuoden takaa, joten korjattaviakin kohtia tulee todennäköisesti vastaan. Koska pikkuhuoneessa on sama lattiamateriaali, voimme ehkä käyttää sitä paikkaamaan vahingoittuneita kohtia isoissa huoneissa. Se tarkoittaa pikkuhuoneen lattian uusimista kokonaan, mutta siihenkin on varauduttu.

Olemme miettineet myös talon sähköjohtojen uusimista. Erityisesti pistorasioita siellä on hyvin harvakseltaan. Varmuuden vuoksi olemme ajatelleet vetää kaapelit valmiiksi keittiöön, jotta siellä saadaan sähkölaitteet toimimaan ilman jatkojohtoja. Sähkömies saa aikanaan tulla asentamaan uudet rasiat, vedämme vain kaapelit valmiiksi seinäpaneeleiden ja kalusteiden taakse. Hieman meitä mietityttää sulakkeiden kestäminen, koska olemme tottuneet käyttämään enemmän sähköä kuin mitä talossa on nyt ollut käytössä. Proppuja on syytä varata pussillinen, ja tarvittaessa täytyy neuvotella sähkölaitoksen kanssa nousujen lisäämisestä.

Suurimman pohdinnan on aiheuttanut keittiön nurkassa, oven takana sijaitseva muutaman neliön "ruokakomero". Sinne on suunniteltu nikkarointihuonetta, saunaa ja erillishuoneen wc-tilaa. Voiton vei kuitenkin kodinhoitohuone, eli sijoitamme sinne tässä vaiheessa pyykinpesukoneen, siivouskomeron, kaappeja ja työtason. Myöhemmin tätä tilaa voi toki hyödyntää joko keittiön, kylpyhuoneen tai erillishuoneen lisätilana. Jos erillishuonetta ei rakenneta erilliseksi "yksiöksi" (lähinnä vuokrausta ajatellen), niin sinne on mahdollista sijoittaa vaikka sauna ja pukuhuone. Meitä miellytti aikanaan tämän talon hyvä pohjaratkaisu ja se antaakin paljon mahdollisuuksia muuttaa taloa. Aika näyttää, miten tilat muotoutuvat.

Olemme käyneet paljon keskustelua siitä, mitä tyylejä talossa pitäisi olla. Äärisuuntina otsikossakin mainitut moderni tai museo. Ihan näin jyrkkää jakoa emme ole tehneet, mutta kaikilla meillä mieli vetää tietyllä tavalla kahtaalle. Esimerkiksi keittiön suhteen olemme kaikki tottuneet Suomessa toimivaan ja moderniin keittiöön, jossa liesi, tiskiallas ja jääkaappi ovat pyörähdyksen päässä toisistaan. Laatikostot ja kaapit ovat myös järkevästi sijoitettu niin, että ruoan laitto on helppoa ja tiskaus sujuu helposti. Siihen pyrimme myös Unkarin talossamme, koska se on pelkästään järkevää. Sen vuoksi koko keittiö remontoidaan hyvin suomalaisen mallin mukaisesti. Kuivauskaapeista joudumme ilmeisesti luopumaan, koska sellaisia ei sieltä löydy, ellei niitä itse rakenna.

Sen sijaan koetamme muissa huoneissa säilyttää alkuperäistä tyyliä, kuten aikaisemmin mainitsemani kalanruotoparketit. Perinteiset unkarilaiset seinä- ja kattotyylit ja -materiaalit saavat myös jäädä. Lankomies on hankkinut tietoa niiden kunnostamisesta. Meillä ei ole tarkkaa tietoa nykyisistä pintamateriaaleista, mutta lankomiehen saamilla ohjeilla meidän pitäisi pystyä selvittämään tarvittavat toimenpiteet, jotta saamme pinnat uusittua. Tämä työ jää kuitenkin seuraaville käynneille. Muut huoneet ovat lattioita lukuun ottamatta ihan hyvässä kunnossa, joten niiden remontti saa odottaa.

Sisareni on intohimoinen vanhojen huonekalujen suhteen. No, niitähän siellä riittää, varsinkin jos vanha rouva pois muuttaessaan päättää jättää kaikki näkemämme huonekalut paikalleen. Varmasti niistä saa kunnostamalla ihan hienoja kappaleita, koska arviomme mukaan suurin osa oli alkuperäisiä, noin 50 vuotta vanhoja. Siihen aikaan huonekalut tehtiin kestämään. Sisareni harrastaa verhoilua ja vanhojen huonekalujen tuunausta, joten hänellä taitaa olla edessään useampikin hikinen iltapäivä kalusteiden kanssa. Sen jälkeen meillä on sisustuksena moderneja, mutta pian museoikäisiä huonekaluja.

Se on myös mottomme, perinteitä kunnioittaen, mutta tämän päivän tarpeisiin. Tulevilla reissuillamme kiertelemme luultavasti myyntiliikkeissä etsimässä "vanhoja" huonekaluja, jotka voi tuunata hieman modernimmiksi. Sillä tavalla koetamme osaltaan säilyttää perinnettä ja samalla täyttää talo toimivilla ja käytännöllisillä huonekaluilla.

Kaiken aikaa on käynnissä Unkarin kielen opiskelu. Siitä tulee pitkä ja hikinen projekti. Koska olemme päättäneet muuttaa maalle, on kielen opiskelu pakollista, muuten siellä ei pärjää. Unkariin muuttaneiden suomalaisten nettipalstalla joku totesi, että pienellä paikkakunnalla ulkomaalainen on kaikkien silmätikkuna. Senkin vuoksi on opeteltava vähintään kohteliaat tervehdykset.

Todennäköisesti seuraava päivitys tulee Unkarista, mikäli saamme internetyhteyden siellä toimimaan matkamme aikana. Muussa tapauksessa uusia uutisia tulee Suomeen paluumme jälkeen.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti