Syksyn satoa

Vihdoinkin olemme palanneet Unkariin! Olo oli miltei yhtä jännittynyt kuin edellisellä matkallamme, kun olimme viimeistelemässä kauppaa ja ottamassa taloa vastaan. Nyt jännitti, olisiko talossa kaikki kunnossa ja tallessa, ja millaisessa kunnossa piha olisi. Talonmiespariskunta oli kuitenkin tehnyt hienoa työtä, piha oli siisti, ja taloa oli tuuletettu viikoittain. Hämähäkinverkotkin oli siivottu, mutta niitä tuntuu ilmestyvän kymmeniä lisää joka päivä.

Kesä on Unkarissa ollut kuuma ja kuiva. Hedelmät ovat putoilleet puista ja jääneet melko pieniksi. Puissa on vielä jonkun verran omenoita ja päärynöitä sekä luumuja, joita putoilee päähän, kun kulkee talon edustalla. Lisäksi puutarhassa on meille edelleen tuntemattomia puita, joissa ei ole enää mitään hedelmiä jäljellä. Kaksi viiniköynnöstä on tehnyt runsaasti satoa talon edessä. Rypäleet ovat vasta kypsymässä.

Olemme talonmiehille selittäneet, että he voivat toistaiseksi käyttää puutarhan sadon hyväkseen tai antaa sen muiden käyttöön. Saapuessamme talolle oli talonmiehen rouva juuri kerännyt suuren sangollisen omenoita, ja pari paikallista asukasta oli niitä noutamassa. Näiden meille vieraiden ihmisten ilmeet olivat kuin omenavarkaista kiinni jääneillä ja he luikkivatkin pikaisesti tiehensä kun ajoimme auton talon portille.

Pihalla kukat ja muut koristekasvit ovat jo kukkineet ja suurin osa niistä on kuihtunut kesän aikana. Toivottavasti pääsemme pian näkemään puutarhan myös kukinta-aikaan. Ensi kevään matkan lentoliput on jo ostettu ja tulemme silloin hieman myöhäisempänä ajankohtana kuin edellisenä keväänä, joten ehkä ehdimme silloin näkemään ainakin joitakin varhaisia lajikkeita kukassa sekä hedelmäpuiden kukkivan. Viime matkan aikana kevät oli myöhässä eivätkä silloin edes lehdet ehtineet puhjeta puihin.

Remontin jatkamista varten oli hankittava vaikka minkälaista tavaraa. Kesän aikana olimme myös kilvan miettineet, mitä kaikkea muuta tarpeellista meidän on ostettava. Listat paisuivat niin pitkiksi, että laitoimme hankintoja tärkeysjärjestykseen. Vaikka taloon jäänyt irtaimisto on vanhaa, se on pääosin täysin käyttökelpoista. Päätimme, että ihan kaikkea ei tarvitse uusia heti vaan jaksotamme hankintoja useamman matkan ajalle. Lähellä sijaitsevassa isommassa kaupungissa, Tiszafüredissä, on paljon erilaisia kauppoja. Remonttia varten tarvitsemme kuitenkin tietynlaisia tarvikkeita, ja suurin osa on hankittava Debrecenistä, noin tunnin ajomatkan päästä. Se on Unkarin toiseksi suurin kaupunki ja paljon lähempänä kuin Budapest. Ajoimme sinne ostoksille heti herättyämme ensimmäisen yön jälkeen.

Matkalla Debreceniin ajetaan läpi Pustan, joka on ainoastaan heinää kasvavaa aroa. Sinne tänne tien varteen on rakennettu melko matalia näkötorneja, joihin kiipeämällä voi kuitenkin nähdä tosi pitkälle, koska koko alue on täysin tasaista ja lähes puutonta. Siellä täällä tien varsilla näkyy suuria lammaslaumoja paimenineen, samoin nautaeläimiä useiden kymmenien yksilöiden laumoissa. Eläinten laidunmaat jatkuvat silmän kantamattomiin. Pustalla ei ole viljelyksiä, mutta muualta viljat oli jo korjattu, vain maissi ja auringonkukka odottivat vielä vuoroaan.

Kaksi päivää kuljimme kaupasta toiseen, ostimme kodinkoneita, erilaisia tarvikkeita ja puutavaraa sekä tilasimme isommille tavaroille kuljetuksen talolle. Yksi päivä oli siis varattava sille, että tavarat tuodaan johonkin aikaan. Olimme sopineet talonmiesten kanssa, että he tilaavat samalle päivälle asentajan, jonka tarvitsimme asentamaan keittiöön uuden lämmityslaitteen ja kylpyhuoneeseen pesukoneen vesiliitännän. Tavarakuljetukset saapuivat, samoin asentaja, joka teki meille listan hankittavista tarvikkeista.

Lämmityslaitteen hankinta osoittautui vaikeaksi, koska sitä ei tahtonut löytyä mistään kaupasta. Kaasulämmittimeen kuuluu yhtenä osana seinän läpi viety poistoputki. Meillä se oli "vanhaa" mallia, jota ei enää käytetä. Uuden rakentaminen olisi kuitenkin hankalaa ja kallista, joten yritimme löytää nykyiseen läpivientiin sopivaa lämmitintä. Olimme varautuneet siihen, että laite pitää hakea Debrecenistä, mutta pieni liike Tiszafüredissä otti asiamme hoitaakseen. Liikkeen omistaja alkoi soitella ympäri Unkaria ja kertoi hetken kuluttua, että sopivia laitteita on Unkarissa vain kolme kappaletta. Pian hän onnistui löytämään niistä yhden, joka saapuu muutaman päivän kuluttua postitse.

Tarvitsemme vielä lisää puutavaraa, jota ei saa lähikaupungista. Sen vuoksi yhden meistä täytyy lähteä autolla Debreceniin hakemaan tavaraa, koska vain muut penkit kaatamalla sen saa mahtumaan autoon. Olimme vuokranneet melko suuren auton kuljetuksia silmällä pitäen, mutta onneksemme saimme käyttöömme varattuakin suuremman auton tälle reissulle.

Ostosmatkojen ja tavaratoimitusten jälkeen lähdimme kyläilemään Debreceniin. Edellisen matkan tulkkipariskuntamme oli jo aikaisemmin kutsunut meidät kylään. Olimme tarvinneet heidän apuaan myös matkojen välissä ja nytkin jouduin viemään mukanani pinon Unkarista saapuneita papereita selvitettäväksi. Olemme tosi onnekkaita, koska olemme löytäneet täältä niin ihanan pariskunnan, joka haluaa auttaa meitä kaikissa asioissa. Emme millään selviäisi ilman heidän apuaan. Kävimme yhdessä torilla maistelemassa paikallisia herkkuja. Ruoka oli oikein hyvää ja nautimme myös kiertelystä vanhassa kaupungissa. Lisäksi opimme lisää Unkarin historiasta, jonka moniin käännekohtiin Debrecen liittyy.

Viime matkalta kotiin lähtiessämme – varmuuden vuoksi – piilotimme arvokkaimpia tavaroita ympäri taloa. Palattuamme meidän piti koettaa muistaa, minne mikäkin tavara on laitettu. Nettiyhteyttä varten kasasimme vastaanottimen ja johdot, mutta emme saaneet yhteyttä toimimaan. Ajattelimme, että käymme myöhemmin pyytämässä apua pormestarin toimistossa meitä aikaisemmin auttaneelta henkilöltä. Onneksi emme ehtineet sinne asti, koska jotakin muuta tavaraa etsiessä löytyi vahingossa vielä yksi puuttuva osa, joka piti liittää vastaanottimeen. Yhteys täällä on rakennettu aivan eri tavalla kuin kotona, joten emme muistaneet, että tuo lisäosa puuttui. Yhteydessä ei siis ollut mitään vikaa, vaan meidän muistissamme. Ehkä jatkossa tarvitsemme muistilistan, että osaamme asettua taloksi puolen vuoden poissaolon jälkeen. Onneksi viimeksi Suomeen lähtiessämme teimme valmiiksi listan asioista, jotka pitää muistaa kotiin lähtiessä.

Keittiön remonttia on ostosten välissä jatkettu pienin askelin, mutta kohta pääsemme tositoimiin. Muutamassa päivässä pitäisi tulla valmista, ja sen jälkeen pääsemme jatkamaan muihin huoneisiin. Seuraa blogia niin pysyt ajan tasalla.