sunnuntai 14. syyskuuta 2014

Ilmat paranevat, naapuritalo ei

Sunnuntaina olimme talonmiesten luona lounaalla, joka oli järjestetty pitkän kaavan mukaisesti. Myös Mestari perheineen oli kutsuttu, joten keskustelu sujui saksan kielellä. Oletimme saavamme yhden ruokalajin ja jälkiruokana kahvin kanssa leivonnaisia. Aluksi meille tarjoiltiin lammaspörköltiä (muhennosta) perunoiden kanssa. Seuraavaksi pöytään kannettiin kanankoipia ja minijauhelihapihvejä. Maustekurkkuja oli tuttuun tapaan tarjolla lisukkeena. Kahvin kanssa saimme kolmea lajia pienia makeita leivonnaisia ja aterian kruunasi suklaakakku. Ensin ruokajuomana tarjottiin 60-prosenttista luumuviinaa ja lasia täytettiin kaiken aikaa, mutta aterian edetessä juomatarjoilu laajeni viineihin ja olueen. Tosin viinaryyppyjäkin olisi saanut lisää, mutta tyydyimmme miedompiin juotaviin.

Naapuritalo
 Kesken lounaan pian viikon kestänyt sade loppui yllättäen ja aurinko alkoi paistaa. Kohteliaan seurustelun jälkeen palasimme kotiin ja aloimme innokkaasti ulkotöihin. Aidankappaleiden sahaus ja öljyäminen pääsi käyntiin. Pikapuoliin meillä on malli- ja koekappaleet rakennettuna talon etupuolella olevaan sivuaitaan. Mestarin kanssa sovimme, että hän tulee tutkimaan valmistamamme mallikappaleet, joiden mukaan hän jatkaa aidan valmistusta myöhemmin.


Lähes viikon yhtämittaisen ja aika ajoin hyvin runsaan sateen jäljiltä naapuritalomme on alkanut narahdella uhkaavasti. Talo on ollut tyhjillään pitkiä aikoja ja päässyt tosi huonoon kuntoon. Yksi savupiippu jo romahti pihallemme viime matkan aikana ja nyt talon päädyssä ollut katos on osin romahtanut. Vanha olkikatto on alkanut purkautua ja sade pääsee suoraan taloon. Olki-savitiilet imevät itseensä sadevettä ja seinät ovat pullistuneet ulospäin. Talosta kuuluu narahduksia ja tömähdyksiä. Päätimme olla menemättä sen lähelle. Melkoinen sotku taitaa syntyä, jos ja kun talo romahtaa, osittain myös pihallemme. Vuokra-auton siirsimme jo takapihalle mahdollisimman kauas talosta.

Toivottavasti kaunis sää jatkuu, niin pääsemme valmistamaan aitalautoja. Ensi sunnuntaiksi meillä on lounaskutsu Mestarin perheen luokse. Rouva lupasi valmistaa kanipaistia. Meidän vuoromme siirtyy ilmeisesti ensi kevääseen.


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti