Pieni pala valtavaa puutarhamyymälää |
Tiistai
alkoi aikaisella heräämisellä, koska olimme siskoni kanssa
lähdössä puutarhamyymälään. Sinne oli parin tunnin ajomatka
suuntaansa ja meidän piti ehtiä jo alkuillaksi takaisin kotiin,
koska saisimme odotetun vieraan. Talon oston yhteydessä tulkkina
toimineella unkarilaisrouvalla oli ollut hieman ongelmia auton kanssa
ja vierailu oli jo siirtynyt. Aikataulumme oli tiukka, mutta ehdimme
kuitenkin kiertää suuren myymälän lähes kokonaan. Meillä oli
mukana ostoslista, eikä hommasta olisi muuten tullutkaan mitään.
Myymälän valikoima oli niin suuri, että siellä olisi tullut
ostoähky, ellei etukäteen olisi mietitty haluttuja kasveja kullekin
istutuspaikalle. Auton takaosa oli täynnä kasveja, kun palasimme
kotiin juuri ennen vieraamme saapumista. Vietimme oikein mukavan
illan vieraamme kanssa seurustellen ja talonmiehen rouvakin käväisi
kahvilla kanssamme. Saimme vieraaltamme jälleen kerran tulkkausapua,
kun teimme pieniä muutoksia talonmiesten tehtäviin.
Keskiviikkona
ryhdyimme asentamaan paikoilleen autotallin kattopeltejä. Koska
päätalo, sen jatkeena oleva autotalli ja viimeisenä jonossa oleva
navetta eivät ole suorassa linjassa, kattopellit oli tärkeä saada
sillä tavalla asennettua, että katon jatkaminen myöhemmin navetan
päälle onnistuisi ilman ongelmia. Sen varmistaminen on kyllä
hankalaa, joten vasta myöhemmin näemme, miten navetan katto
sijoittuu paikalleen. Torstaina saimme kaikki pellit katolle ja
seuraavaksi pitää käydä naapurin puolella viimeistelemässä
katon alareunan rakenteet.
Siskoni
ehti jo istuttaa muutamia puutarhamyymälästä ostamiamme kasveja.
Seuraavaksi jatkamme takapihan rinteeseen ja sitten vanhan tallin
pohjaan, josta täytyy vielä siirtää pois osa täytemaasta.
Maalausurakkaa koetan hoitaa eteenpäin aina kun ei ole muuta
tehtävää. Iso pino lautoja odottaa väriä pintaansa ja ne on
saatava valmiiksi ennen kotiin paluuta. Joudumme vielä sahamaan
hieman lisääkin lautoja maalausta varten, koska sahattua lautaa on
kulunut rakennustöihin enemmän kuin olimme arvioineet. Autotallin
katon viimeistelyn, puutarhatöiden, maalausurakan, tuliaisostosten,
talvikauden töitä varten tarvittavien hankintojen ja
vierailukutsujen kanssa alkaa lomamme viimeiset päivät olla melko
täynnä ohjelmaa. Lämpötila on täällä ollut taas sellaisissa
lukemissa, että lepotaukoja on pakko pitää useasti päivän
mittaan.
Palaan
vielä tiistaihin ja tulkkirouvan kotiin lähtöön. Iltamme oli
sujunut mainiosti kunnes vieraamme teki lähtöä päästäkseen
ajamaan kotiin ennen pimeän tuloa. Kymmenistä yrityksistä
huolimatta rouvan auto ei suostunut käynnistymään.
Talonmiehemmekin tulivat paikalle ihmettelemään tilannetta ja
saivat yhteyden paikalliseen autokorjaajaan. Hän tuli tutkimaan
vikaa, mutta ei saanut autoa käyntiin. Hän epäili, että
bensapumppu ei toimi. Sille ei illan jo pimetessä voinut pihallamme
tehdä mitään. Rouva oli yhteydessä mieheensä, joka kertoi, että
heillä on sopimus autopalvelufirman kanssa hätätilanteiden
varalta. Rouva oli sinne yhteydessä, kertoi tilanteen ja
osoitteemme, jonka jälkeen avun luvattiin tulevan paikalle vajaassa
tunnissa. Noin tunnin kuluttua firmasta soitettiin takaisin. Selvisi,
että korjausmies oli mennyt aivan väärään kaupunkiin, koska
meidän ja tämän kaupungin nimet ovat samankaltaiset. Uusi
korjausmies lähti matkaan tunnin matkan päästä. Kun hän lopulta
yöllä saapui perille, sai hän auton käynnistymään ensi
yrittämällä! Joukolla ihmettelimme asiaa, mutta korjausmies halusi
vielä tarkistaa tietokoneen avulla auton toiminnot. Mitään vikaa
ei löytynyt. Auto käynnistyi yhä uudelleen aivan normaalisti.
Niinpä vieraamme sopi korjausmiehen kanssa, että he ajavat
alkumatkan yhdessä ja teiden erkaantumisen jälkeen rouva voi
soittaa miehen uudelleen apuun, jos ongelmia ilmenee. Hyvästelimme
vieraamme toisen kerran ja hän istui autoonsa. Pieniä ongelmia oli
saada ensin auto käyntiin, mutta hetken kuluttua alkoi autosta
kuulua aivan kummallisia ääniä, ennen kuin se oli edes saatu
peruutettua kadulle. Korjausmies palasi tutkimaan asiaa, ja totesi,
ettei autolla voi jatkaa matkaa. Niinpä sille tilattiin hinaus
korjaamoon. Hinausauton tulo kesti yli tunnin, minkä jälkeen rouvan
auto pakattiin sen lavalle tehokkaasti ja rouva hyppäsi mukaan
kyytiin hyvästeltyään meidät kolmannen kerran. Kotonaan hän oli
vasta aamutunneilla. Tästä kaikesta saatoimme kuitenkin löytää
myös joitakin hyviä asioita. Rouvan ei tarvinnut ajaa kotiin
pimeällä ja saimme keskustella pitkään monista asioista, joista
osa koski Suomea ja osa Unkaria. Lähtiessään tulkkirouvamme vielä
totesi, että hän on nauttinut siitä, että hän on saanut koko
illan puhua vain suomea. Hän toimii edelleen tulkkina eri
tilaisuuksissa Unkarissa ja haluaa ylläpitää suomen kielen
taitoaan korkealla tasolla. Auton vian etsinnän ja hinaamisen
järjestämisen yhteydessä hän oppi taas uusia sanoja, joita ei
jokapäiväisessä elämässä tarvita. Kaiken kaikkiaan taisi myös
olla parempi, että auton ongelmat ilmenivät kotipihallamme, eivätkä
matkalla kotiin pimeällä Pustalla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti